Lukemista
Tässä joitakin kirja- ja artikkelivinkkejä!
Cantus sororum: nuottijulkaisu, jossa keskiaikaisen birgittalaisen liturgian kaikki sävelmät, n. 210 laulua neliönuottinotaatiolla, sekä birgittalaislauluja CD-levyillä voi tilata Hilkka-Liisa Vuorelta. www.voxsilentii.fi
Lundén, T. (1976). Den heliga Birgitta och den helige Petrus av Skänninge. Officium parvum beate Marie Virginis. Vår Frus tidegärd I-II. Acta Universitatis Upsaliensis, Studia Historico-Ecclesiastica Upsaliensia 27–28.
Nilsson, A-M. (1991). On liturgical hymn melodies in Sweden during the middle ages. Göteborg: Musikvetenskapliga institutionen.
Salmesvuori, P. (2014). Power and Sainthood. The Case of Birgitta of Sweden (The New Middle Ages Series). New York: Palgrave Macmillan.
Salmesvuori, P. (2015). Valta, sukupuoli ja uskonto. Näkijänaiset Ruotsin Birgitta (1303–1373) ja Helena Konttinen (1871–1916) vallankäyttäjinä. I Ahonen & Vuola (Red.), Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä (s.188-212). Helsinki: SKS. [tilattavissa mm. Tiedekirjan kautta]
Servatius, V. (1990). Cantus sororum. Musik- und liturgiegeschichtliche Studien zu den Antiphonen des birgittinischen Eigenrepertoires. Acta Universitatis Upsaliensis. Studia musicologica Upsaliensia. Nova series 12.
Servatius, V. (1990). Magister Petrus från Skänninge som ”diktare” och ”ton-sättare” till Cantus sororum. I G. Dahlbäck (Red.), I heliga Birgittas trakter (s. 215-234). Nitton uppsatser om medeltida samhälle och kultur i Östergötland ”västanstång”. Uppsala.
Servatius, V. (1993). Heliga Birgitta som musikalisk visionär. I A. Härdelin & M. Lindgren (Red.), Heliga Birgitta - budskapet och förebilden ( s. 253-264). Stockholm.
Servatius, V. (2003). Sjungande systrar. I P. Beskow & A. Landen (Red.) Birgitta av Vadstena. Pilgrim och profet 1303-1373. (s. 345-362). Stockholm.